Purkaminen jatkukoon!

Sen verran on ollut tyyni ja helteinen kesä ettemme ole yksinkertaisesti jaksaneet lähteä töiden ja muuttohommien jälkeen Pellonpäähän rehkimään. Sen verran kuitenkin otimme itseämme niskasta kiinni, että aloittelimme leivinuunin purkamisen. Uunin kohtalo on vielä päättämättä. Se joko kootaan uusiksi sisälle uudenkarheaan Pellonpäähän tai sitten se kootaan pihalle kesäkeittiöön tai teemme siitä jotain muuta kivaa pihapiiriin.

Tästä se alkaa...

Yläkansi lähtee

Sivupala lähtee

Tulipesä

Marjamailla

Jo jonkin aikaa sitten pakkasimme eväät kylmälaukkuun ja kahvia termariin, kassillisen pakasterasioita, joita tähän marja-aikaan on autossamme "kaiken varalta", sillä poimimme pakastettaviksi tarkoitetut marjat suoraan rasioihin emmekä käsittele niitä montaa kertaa, sadetakit & kumpparit, kameran ja muuta tarpeellista, esimerkiksi kyypakkaukset, ja suuntasimme lähiympäristöön tutkimaan hillasoita ja marjamaita. Ilman mitään suunnitelmia tietystä paikasta, ajatuksena vain, että katsotaan mitä löytyy!
Soita löytyi ja hieman lakkojakin, mutta ne menivät "parempiin suihin":

Siinä ajellessamme ja maisemia ihaillessamme päätimme juopasta kahvit ja sattumalta pysähdyimme metsäautotien näköiselle sivutielle, mutta olimmekin tulleet Mujejärven puolustuslinjalle. Siellä oli kota, jossa oli nuotiotulet, oli puuliiteri ääriään myöten täynnä polttopuita, oli muistokiveä ja opastaulua. Hienosti kyläyhdistys oli paikan kunnossa pitänyt. 

    Hillareissustamme tulikin yllättäen historiamatka!

Ja löytyihän meillekin syötävää, vaikka länsilaikalle mustikatkin maistuu.