tiistai 13. lokakuuta 2015

Aarteita, osa I

Kun sain hirsien sahauksen aikaisen talkooporukan ruokittua ja astiat tiskattua sekä eläinvanhuksemme ulkoilutettua
(kanipupu kuskataan ulos nuuskimaan meri-ilmaston sijasta järvi-ilmastoa, kunhan säät sallivat. Myös koiravanhus tarvitsee liikuntaa nivelilleen), tein hieman tutkimusmatkaa ja kiertelin kameran kanssa Pellonpäässä räpsimässä kuvia mukavista "aarteista", joita silmiini sattui.

Miehelle aarre nro 1 taitaa olla vm-64 oleva "punainen ihme" (lähti nimittäin käyntiin ensimmäisellä yrittämällä) eli pikkuinen traktori.



























Löysin joitain traktorikäyttöisiä työkoneita ja -välineitä, mutta niistä ja niitä varten tehdyistä suunnitelmista kerron myöhemmin.



























Yläkerran sahanpuruista ja sammaleista löytyi muutama vanha valokuva ja asiapapereita. Todellisia aarteita, joista saamme tietoa talon historiasta. Asiapapereiden joukossa oli mm. puimakoneosuuskunnan perustamiskirja vuodelta 1928. Perustamis-kirja on allekirjoitettu 24. lokakuuta, joten sillähän on kohta synttärit!

Toinen yläkerrasta löytynyt mielenkiintoinen asiakirja on ote maarekisteristä. Ensimmäinen merkintä tässä rekisterissä on isosta manttaalitilasta vuodelta 1840, joka on v. 1865 lohkottu kahtia. Tästä toisesta lohkotusta tilasta on sitten lohkottu neljä tilaa, joista yksi on meidän maatilamme.   Enää on epäselvää talon vanhan osan hirsien historia: ovatko ne olleet esimerkiksi tämän manttaalitilan riihestä, sillä niin tummat ne ovat? Vai onko vanha osa ollut savupirtti?


Hieman uudenpia, mutta silti vanhoja ja mielenkiintoisia löytöjä ovat sitten peiliovi, joka entisöinnin jälkeen tullee päätymään Salin oveen. Ensin ajattelimme Saliin parioveja, mutta ilman muuta hyödynnämme myös tämän.




























Vanha astiakaappi on saanut vuosien varrella jos jonkinmoista väriä itseensä, mutta tämä myös entisöidään ja maalataan ruskeaksi, kuten huonekalut aikoinaan olivat. Tämä tulee myös Saliin ja tullee pitämään sisällään  pitsiliinoja ja vanhoja pöytäliinoja.

Vierashuoneeseen tulee päätymään tämä entisöitävä sänky ja saamaan peitokseen kalastajalangasta virkatun sängynpeitteen. Olen aloittanut virkkauksen aikoinaan kauppiksessa, kun hyppytunnit piti hyödyntää ja siitä on aikaa reippaasti yli 30 vuotta! Peite ei ole edes vielä valmis, sillä inhoan yli kaiken lappujen yhdistämistä, mutta jospas sitä nyt uudella innolla kiinnittelisi lappuset toisiinsa, kun pimeys täyttää illat ja myrsky mylvii nurkissa...




Klassikko Hercules-pyörä näyttää voivan hyvin ja netistä luimme, että 1930-luvulla pyörämerkki oli kovin suosittu. Herculeksen vieressä on vanha koululaisen pulpetti, joka olisi myös hauska entisöidä. Ovatkohan nekin olleet ennen vanhaan ruskeita?



Traktorin luota, korkealta katon rajasta löysin vielä heppatarvikkeita. Myös riihessä on esimerkiksi kiva hevosvoimin vedettävä tukkireki, mutta sinne en tällä kuvaussessiolla ennättänyt. Myöhemmin sitten lisää Aarteita. 

Singerin jalat päättävät tämän kertaisen valokuvakierroksen Pellonpäässä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kommentoit. Teit minut iloisiksi :)
Arvostan mielipidettäsi kovasti.

Tervetuloa toistekin!