Eilen sitten toteutin ensimmäisen osan itselleni tekemästäni lupauksesta: olin perunakukko-opissa! Nautin sydämeni pohjasta, vaikka rehellisyyden nimissä on tunnustettava etten tykkää ollenkaan laittaa ruokaa. Leipää kyllä tykkään leipoa, joten ehkä siksi perunakukon teko tai oikeastaan se opettelu oli hauskaa!
Vuorotellen perunalohkoja ja lihanpalasia ruistaikinakuoren päälle.
Sitten kostutetaan reunat ja tiivistetään kiinni ettei kukko vaan ala vuotamaan.
Haarukalla on hyvä varmistaa saumat.
Sitten vaan reiluksi kolmeksi tunniksi uuniin ja herkuttelemaan!
Karjalaiseen keittiöön (ja meidän omavaraistalouteen) kuuluvat myös kalat, riista, sienet ja muut luonnonantimet, joten valtavan suurta muutosta keittiönpöydän ääressä emme koe. Mutta rieska! Sitä perinteistä rannikkoseudun ohueksi leivottua rieskaa meillä ikävöidään. Sekin pitää opetella tekemään.
Hienoa tämä Suomen rikas ruokakulttuuri!
Kukko on niin hyvää! Oma suosikki on lanttukukko ilman lihaa..,.pitääpä taas tehdä! Mukavaa pyhäinpäivää teille sinne puolelle Suomea!
VastaaPoistaLanttukukko on todella hyvää. Pitääkin lihaton versio ottaa testiin. Kiitos vinkistä, Heli-Hannele!
PoistaMukavaa marraskuuta teillekin päin.
Kyllä sinä Merja rieskan osaat tehdä sen kun laitat ohrajauhoja ja sekaan vehnäjauhoja.Teen peruna soseesta löysän vellin ja jauhot sekaan .Lusikalla pellille taikinaa ja painele käsin ohueksi.Teen usein näitä pikku rieskoja ja peruna pehmentää
VastaaPoistaKiitos neuvoistasi, Anne!
PoistaPitääpä yrittää, kun lämmitän leivinuunia seuraavan kerran.
Edellisen kommentoijan tavoin teen myös perunamuusivelliin ohra-/ vehnäjauhoja lisäämällä taikinan, joka taputellaan litteiksi rieskoiksi pellille. Laiska leipoja (minä)käyttää tähän tarkoitukseen perunamuusihiutaleita, joita ei edes keitetä, annetaan hetki vaan turvota vedessä ja hyvää tulee.
VastaaPoista-Johanna
Näin kannustavien viestien ja neuvojen jälkeen on kyllä rieskoja paistettava!
PoistaKerron sitten miten meni...